Jouluostoksilla

Se aika vuodesta kun lahjat pyörivät jatkuvasti ajatuksissa.

Haluaisin olla hyvä lahjanostaja, sellainen joka osaa ajatella lahjan saajaa ja ostaa juuri sopivan arvoisen lahjan. On helppoa sortua siihen, että ostaa lahjat enemmänkin itselleen kuin toiselle. Hyvien lahjojen ostaminen edellyttää sitä että tuntee toisen ja on sopivasti mielikuvitusta. Itselläni ei ole tarpeeksi mielikuvitusta että keksisin upeita ideoita tyhjästä. Pyrin kuitenkin ostamaan lahjan toista ajatellen, vaikkei se aina helppoa olekaan.

Kysyvä ei tieltä eksy – varsinkaan kalliimpaa lahjaa ostaessa, mutta silloin lahja menettää mielestäni yhden tärkeän piirteen eli yllätyksellisyyden. On tylsää joutua ympyröimään katalogista haluamansa tavaran ja tulee tunne että toinen ei viitsi ajatella yhtään itse. Jos ei osaa tarkasti määritellä mitä haluaa/tarvitsee joululahjaksi, on parempi jättää valinta ostajalle. Yllätys on mielestäni aina parempi, vaikkei lahja olisikaan juuri se minkä olisi itse valinnut.

 Lahjan valintaan kuuluu myös aina kysymys oikeasta arvosta. Mitä antaa ystävälle tai naapurille? Riittääkö suklaalevy vai pitääkö olla jotain enemmän? Arvokkaan teknisen laitteen saajaa nolottaa varmasti aattona, jos itse on antanut sukat ja suklaarasian. Henkilökohtainen taloudellinen tilanne sanelee tietysti lahjaan kulutettavan rahamäärän, mutta lahjan todellinen arvo määräytyy mielestäni muistakin asioista kuin rahasta. Itse leivottu kakku on aina arvokkaampi kuin konvehtirasia.

Lapsena lahjojen avaaminen oli muistaakseni talven kohokohta. Sen odottaminen oli (varsinkin jälkikäteen ajatellen) vielä kivempaa.. Nykyisin tuntuu että aikuisten kesken tapahtuvaan lahjojen jakoon liittyy kaikenlaisia inhottaviakin tunteita. Epävarmuutta siitä pitävätkö toiset oikeasti ostamistasi lahjoista ja huonoa omaatuntoa joistakin ostetuista/ostamatta jääneistä lahjoista. Aina siellä on lahjojen joukossa muutama hätäostos, mitkä on tullut ostettua vain että olisi jotain mitä antaa. Sitten huonoa omaatuntoa kun huomaa että on saanut jotain paljon hienompaa kuin mitä on antanut. Lapset ovat yleensä niin vilpittömiä lahjansaajia ja osaavat selkeästi nauttia lahjoistaan, että heidän kanssaan vietetty joulu on ihan erilainen kuin joulu aikuisten kesken. Lasten läsnäolo antaa myös luvan myös aikuisille olla lapsenmielisiä ja katsella piirrettyjä, laskea mäkeä ja hassutella lasten kanssa. 

Lahjojen hankinta on nyt tältä joululta suoritettu.

Kävin shoppailemassa pääkaupungissa ja täytyy sanoa että talvi vaikeuttaa siellä elämää enemmän kuin pohjoisemmassa! Kadut olivat täynnä ihmeellistä kellertävää, kuivaa lumisohjoa ja katujen varret olivat täynnä lumen saartamia autoja. Joka paikkaan sai kävellä kieli keskellä suuta ettei kaadu ruuhkassa ja jää ratikan alle. En yhtään kadehdi lumenpoistoa ammatikseen tekeviä miehiä. Miten heidän työnsä voi onnistua paikassa, jossa kadut ovat täynnä ihmisiä ja autoja, eikä lumelle ole mitään paikkaa mihin sitä laittaa?

Omat ongelmat rajoittuivat onneksi vaatetukseen, eli mitä laittaa talviselle shoppailukierrokselle päälle.  Tarpeeksi ettei palele pihalla vai kevyesti ettei hikoile sisällä? Itse valitsin ensimmäisen vaihtoehdon, joten kävelin välillä kadulla vilvoittelemassa talvisessa viimassa ja kiittämässä ylempiä tahoja siitä etten ole autolla liikkeellä.

Olin suunnitellut että kiertelen kauppoja rauhassa ja panikoimatta mutta silti viimeiset tunnit kuluivat kuumeisesti etsien viimeisiä lahjoja. Onneksi nettikaupat on keksitty, sillä kaikkea etsimääni en löytänyt. On rasittavaa kiertää kymmenen samantyylistä kauppaa sellaisen asian perässä, jonka voi löytää netistä muutamalla klikkauksella. Kaikesta huolimatta reissu oli kuitenkin ihan mukava ja kauppoja kierrellessä saa aina hyviä ideoita. Koristeet, jouluvalot ja joulutorit tavaroineen luovat myös ihanaa joulutunnelmaa, jota ei nettikaupoista saa.

Sittenpä syömisistä…

Reissun aikana söin mm. ceasar-salaatin ja suklaaleivoksen, pienen sipsipussin, valmisvoileivän, croissantin ja sokeritonta limsaa. Ei siis mitään laihduttajan kamaa, mutta laskin että koko päivän kävely kulutti sen verran että ainakaan plussapäiviä ei tullut noista syömisistä huolimatta. Sipsipussia syödessä huomasin jotain mikä kyllä piristi mieltä. Olen katkaissut sipsihimon kierteen! Ne eivät maistuneet niin hyviltä kuin muistin, ja vaikka olen koko syksyn niitä lähes päivittäin himonnut, niin nyt niitä ei enää tee mieli!

Pieni sipsipussi siis riitti täydellisesti ja senkin valinta oli vaikea sillä vaikka himoitsin epämääräisesti jotain suolaista niin mikään sipsihyllyn antimista ei tuntunut hyvältä. Rasvaisen himo vaivaa siis edelleen, mutta sipseistä eroon pääseminen on todella tärkeä vaihe, sillä ne ovat yleensä niitä täysin ylimääräisiä ”välipaloja”, joita olen vetänyt pusseittain muun ruoan lisäksi. Lohkoperunat ja itse tehty majoneesi ovat tällä hetkellä ne ruokavalioni kaloripitoisimmat herkut, joista yritän seuraavaksi vieroittaa itseni. 

Hyvää joulunodotusta kaikille!

Kevyempi joulu

Edellisestä punnitsemisesta oli kulunut jo näköjään kuukausi ja painoa oli pudonnut huimat 400 grammaa. Hitse vie..
Nyt yritän olla hiukan niukemmalla ruokavaliolla nämä joulua edeltävät viikot, että voisin sitten jouluna syödä hyvillä mielin edes muutaman myöhäisillan kinkkuvoileivän ja pandan konvehdin. :P
Joulu ja perinteet ovat monelle niin tärkeitä, että silloin laihdutus jää sivuun. Itsekään en ole aiemmin kiinnostunut lehtien "kevyempi joulu" vinkeistä. Niissä tuntuu olevan takana ajatus että joulupöydän vanhoja suosikkeja tulisi muuttaa kevyemmiksi tai laittaa pöytään jotain uutta vähäkalorista, eksoottista lajia. Joulupöytään kuuluvat mielestäni tietyt ruokalajit, joita voi muokata vain vähän ilman että ne muuttuvat joksikin ihan muuksi. Kevyempi joulu on kuitenkin mahdollista toteuttaa koskematta niihin joulupöydän vanhoihin suosikeihin, varsinkin jos joulukilot tapaavat tulla muista jouluherkuista kuten niistä avonaisista konvehtirasioista ja monista joulunaikaisista torttukahveista.

Suunnitelmia Taatelin kevyempään jouluun:
- Voisin jättää kaikki ylimääräiset leivonnaiset tekemättä. Ihan turha niitä herkkuja on tehdä "kaiken varalta", koska yleensä ne tulee suurimmaksi osaksi syötyä itse. Muutama torttutaikinalevy pakkasessa riittää yllätysvieraiden varalle ja yksi kuivakakku ja muutama pipari saavat riittää oman piirin herkutteluun
- Kaikki (yhtä lukuunottamatta, eihän tässä kuitenkaan mitään askeetikkoja olla) konvehtirasiat ja suklaat voisi jättää ostamatta ja antaa lahjaksi saadut eteenpäin
- Joulupöydän tarjoilut ovat pääasiassa hyviä ruokia (kinkkua, kalkkunaa, laatikoita, rosollia, salaattia, savulohta), joiden rajoittaminen ei ole mielestäni tarpeen, sillä niitä ainakaan itse syön harvoin yhtä suuria määriä kuin makeita tarjoiluja. Perinteitä haluan kunnioittaa juuri niiden perusruokien kohdalla, joten niitä tarjotaan aterialla tavalliseen tapaan ja jätetään sosekeitot arkeen
- Jälkiruoat voisin jättää tänä jouluna tekemättä ja nauttia pipareita ja glögiä, kun kumpaakin kuitenkin on kaapissa
- Joulu leviää helposti usealle päivälle, jolloin ylensyönti on muka hyväksyttävää monena päivänä. Olisi hyvä tehdä ruokia sen verran että niitä riittää vain niille muutamalle päivälle
- Rääppiäiset voisivat olla hyvä tapa päästä eroon lopuista joulun herkuista. Muutama vieras kylään ja sitten syötäisiin yhdessä jämät (salaattia vaan joukon jatkoksi)
- Tämä ei suoranaisesti liity ruokaan, mutta touhu ja tohina ovat ainakin mulle hyvä tapa unohtaa ruoka. Siispä paljon siivousta, koristelua, askartelua ynnä muuta mieleistä puuhastelua että herkut eivät pyöri mielessä!

Nyt on siis hyvä mahdollisuus rikkoa perinteitä ja jättää joulukilot hankkimatta! :)

Talvikengän vaikeudet

Hyvät ulkoiluvarusteet ovat erittäin tärkeät, jos haluaa että ulkoiluinnostus jatkuu läpi vuodenaikojen. Rakkoja aiheuttavat kengät, vettä läpipäästävä takki ja hiostavat ulkoiluhousut ovat omiaan lannistamaan innokkaimmankin lenkkeilijän. Ongelma on vaan laadukkaiden vaatteiden hinta. Jos haluat ostaa kunnon vettä pitävät gore-tex vaatteet, joudut kyllä pulittamaan useamman setelin. Tällainen ikuinen laihduttaja ei uskalla investoida paria sataa vaatteisiin, jotka saattavat olla vuoden päästä liian isot (tai pienet…). En ole tähän mennessä kertaakaan omistanut laadukkaita ja kivan näköisiä ulkoiluvaatteita. Aina ne on ostettu cittarin alemyynneistä, kriteerillä "eiköhän tämä asiansa aja kun kerran on niin halpa". Jotkut ovat olleet ihan hyviä, mutta Suomen säässä yksi hyvä takki ei riitä mihinkään. Kun tihkusadetta kestää monta päivää tai pakkasmittari huitelee kahdessa kympissä on ”hyvä” syy olla ulkoilematta. 

Uutta takkia en kaikesta huolimatta suostu juuri nyt ostamaan, sillä toivon että keväällä olen hiukan kevyempi ja sitten voin investoida takkiin, joka tulee kestämään käytössä useamman vuoden.Talvitakkini on kuitenkin vielä ihan kestettävässä kunnossa (vaikkei mikään käytännöllinen olekaan), mutta talvikengät ovat hankintalistalla seuraavana.

Kuningaskuluttajassa oli syksyllä juttua siitä, millaiset kengät ovat hyvä ostos liukkaalla. Toimittaja kiersi asiantuntijan kanssa kenkäkaupassa ja tutki kenkien pohjia. Miten on mahdollista että koko kaupassa vain muutamassa naisten mallissa oli tarpeeksi hyvä pohja suomalaiseen talvisäähän..? Pohjakuvioinnin pitäsi olla tarpeeksi syvä, uurteita pitäisi olla moneen suuntaan jne.

Ne kengät, joissa pohja oli tarpeeksi hyvä, eivät taas hivelleet silmää.. Olivat joko kaikkea muuta kuin siroja tai sitten kypsempään makuun tehtyjä turvakenkiä. Miksi hyvännäköistä kenkää on mahdotonta saada hyvällä pohjalla? Suomalaisten naisten odotetaan kai kulkevan vain hyvin lyhyitä matkoja auton ja ulko-oven välillä. Naiset ovat joko hyväksyneet joka talvisen liukastelun tai sitten valitsevat suoraan kunnon ulkoilukengät (=rumat) pihalla liikkumiseen.

Kävelen talven aikana niin paljon että kengän on oltava lämmin, mukava ja pitävä. Miten sitten käy liikunnan ja laihdutuksen, kun jalka on paketissa? Ihmiset haluavat halpoja kenkiä, joten jostakin sitä on pakko säästää. Materiaalit ovat huonoja, malli on suunniteltu suurille markkinoille huomioimatta pohjoisen kelejä. Kenkä menee rikki muutamassa vuodessä mutta ei se mitään, maksoivatkan ne vain 19,90! 

Viime talvena menin lankaan ja ostin (K-kengästä, jonka olen aiemmin mieltänyt myyvän laadukkaita kenkiä, mutta ei näköjään) muistaakseni kolmella kympillä ”talvikengät”. Myyjä kyllä varoitti, ettei niissä ole paksua sisävuorta, joten niillä ei ”kovimmilla pakkasilla” pärjää. Mutta kun ei pärjää -5 asteessakaan! Sisäpohja tuntuu epämukavalta kävellä, pohjallinen rullaantuu myttyyn kävellessä, kantapään takana ollut tuki paljastui muutaman käyttökerran jälkeen ja aiheutti rakkoja. Kenkä on tappavan liukas ja nauhojen alla oleva läppä menee AINA ryttyyn, jolloin sukka paistaa kengästä läpi, lumi menee sisään ja pienikin tuuli tuntuu varpaissa. Että tällaiset laadukkaat talvikengät Suomalaiseen talveen!

 

Kuvan kenkä ei liity tapaukseen, mutta viime vuoden kengät olivat tämän tyyliset. Toisella puolella oli vetskari ja nauhoitus meni kuvan kenkää paljon alemmas, jalkapöydän päälle. Sen vuoksi tuuli ja vesi pääsivät sisään joka suunnasta.(Kuvan kenkä zalandon valikoimasta ja näyttää laadukkaammalta, joskin kuva ei kerro koko totuutta)






En omista autoa vaan kuljen julkisilla ja kävellen. En siis voi laittaa jalkaani korkokenkiä, sillä kävelymatkaa voi tulla useita kilometrejä, puhumattakaan siitä, että joutuu määränpäässä seisomaan useamman tunnin kengissään. Kengän on siis oltava mukava ja turvallinen.
Katselin näitä Icebug kenkiä kaupassa, mutten tiedä miten käytännölliset nastat ovat kengän pohjassa. Näillä tulisi käveltyä ainoastaan lenkillä, kauppoihin ja muihin sisätiloihin ei taida olla menemistä.

Sitten katselin suomalaisia kenkiä Sievin mallistosta (jos maksan kengistäni tuhottomasti niin voisin ainakin maksaa suomalaiselle yritykselle..). Ovat kauniimmat, kuin varsinaiset ulkoilukengät, joten niillä voisi liikkua myös yleisillä paikoilla. Yllättävää kyllä kaikissa näissä ei ollut niin hyvää pohjaa, kuin voisi kuvitella suomalaisessa tuotteessa olevan.

Sellaisia vaellus/ulkoilu kenkiä olen myös katsellut, mutta ne ovat aika raskaat peruslenkkeilyyn (yleensä auratuilla) kaduilla.Nyt joudun siis miettimään mitkä kriteerit ovat ne tärkeimmät. Turvallisuus, jolloin nastakengät voisivat olla hyvä valinta vai monikäyttöisyys, jolloin pitäisi valita paremman näköiset, mutta vähemmän pitävät kengät. Katsotaan mitä pukinkontista löytyy :)