Vaikuttaa siltä että mun laihduttaminen menee sykleissä:
- innostuminen uudesta dieetistä
- ahkera ja tiukkapiponen laihduttaminen
- asteittainen kyllästyminen
- paluu arkeen, joka yleensä vesittää loputkin dieetti-innostukset
- turhautuminen omaan saamattomuuteen ja huono fiilis, josta käynnistyy herkuttelu/mässäily
- kyllästyminen rasvaisiin ruokiin (luojan kiitos tää vaihe tulee aina jossain vaiheessa, sillä muuten söisin itseni varmaan hengiltä!)
- uuden projektin suunnittelu/etsintä
...ja taas pyörähtää kierros ympäri.
Tajusin tän, kun löysin itseni netistä etsimässä tietoa paastosta edellisenä päivänä nähdyn paasto-dokkarin inspiroimana. Olen valmis hyppäämään epätoivoissaini mihin tahansa kelkkaan, joka ehkä ratkaisisi mun ongelmat. Onneksi järkiinnyin enkä hurahtanut paasto dieettiin, joka luultavasti sekoittaisi vielä lisää mun nyt jo ihan tarpeeksi sekaisin olevaa ruokasuhdetta.Uudet projektit on kuitenkin niin paljon kiinnostavampia kuin hidas asteittainen elämäntapojen muuttaminen.. On paljon kivempaa hurahtaa johonkin uuteen ja ihmeelliseen (kuten tammikuussa Jutan dieettiin..) kuin pysyä sillä tylsällä vanhalla tiellä. :)
Taidan olla näiden laihdutus-elämäntaparemontti -projektien kanssa ikuinen optimisti sillä aina jaksan toivoa että ehkä tämä on Se Oikea, ratkaisu, joka vihdoin muuttaa mun loppuelämäni ja fiksaa kaikki ongelmat kertaheitolla. :) Wishfull thinking, I know.
Vetäydyn nyt pääsiäislomalle suklaamunien pariin, joten oikein hyvää pääsiästä teille kaikille laihduttajille ja tsemppaajille! Nauttikaa kevätsäästä ja herkutelkaa (niin paljon kuin omatunto sallii)!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti